Kulttuurieroja ja ihana Amsterdam

Vaikeeta alottaa kirjottaminen taas näin pitkän tauon jälkeen. Tuntuu, että pitäis olla jotain tosi tärkeetä sanottavaa, ennen ku voi kirjottaa taas uuden tekstin.


Mun mielestä on kiva vertailla eri maiden kulttuureita. Maa, johon viimeksi tutustuin, oli Hollanti. Olin siis helmikuun alussa Tomin luona käymässä Amsterdamissa. Tomi asuu Damin itäosassa, Diemenissä. Eli noin puolen tunnin ratikkamatkan päässä keskustasta. Viikon ajan siis ehdin tutustumaan tuohon ihanan vapaamieliseen kaupunkiin. Ja rakastuin <3 Siellä kaikki ajaa pyörällä, toisin kuin Madridissa, jossa on yhtä paljon autoja kuin Damissa pyöriä. Ratikat kulkee hyvin ja samalla näkee maisemia. Madridissa kuljen aina maan alla metron kyydissä. Pilven poltto on laillista ja joka kulmassa on Coffee Shopeja, joista voi ostaa jointteja ja space cakeja. Ihmiset puhuvat englantia lähestulkoon kaikki - toisin kuin Espanjassa. Joka ravintolassa, kahvilassa, kaupassa saa ystävällistä palvelua - toisin kuin Madridissa, jossa kassat moikkaavat hyvin harvoin, saati hymyilevät.


Tästä avautumisesta voisi joku päätellä, että vihaan Espanjaa Hollannin matkan jälkeen. En kuitenkaan vihaa. Yritän vain ymmärtää erilaisia kulttuureja ja sitä, että eri maissa asiat hoidetaan eri tavoin. On vain mukavaa nähdä maailmaa ja tutustua ihmisten erilaisiin tapoihin käyttäytyä eri tilanteissa.


Hollanti on kyllä kaunis kaupunki. Sen kauneutta pääsin ihailemaan myös pyörän selästä, kun Tomin ystävällinen espanjalainen kämppis, Albert lainasi mulle pyörää. Hänellä niitä on neljä :D Tomin ja Tomin naapurin, suomalaisen Joonaksen kanssa mentiin eräs ilta baariin pyörillä. Matkaa oli varmaan 7-8 km per suunta ja yö oli hyytävän kylmä. Kuitenkin pojat huijasivat mut polkemaan. Ja kivaa kyllä oli. Yksi ilta käytiin myös vaihtari-bileissä, jotka koostui lähestulkoon suurimmaksi osaksi espanjalaisista :D Huvittavaa. Myös Amsterdamin kaduilla erotin espanjaa puhuvia ihmisiä todella usein.


Vielä yksi ero Hollannin ja Espanjan kulttuurien välillä. Madridissa olen jo melkein tottunut ja välillä myös turhautunut siihen, miten hitaasti ihmiset kävelevät. Samoin he saattavat pysähtyä keskelle katua tekemään jotain tai juttelemaan jonkun tutun kanssa. Siinä meinaa välillä tulla törmäyksiä, koska olen Suomessa tottunut kävelemään niin lujaa. Varsinkin supermarketissa ruuhka-aikoina espanjalaisten hitaus välillä ärsyttää. Ja varsinkin se, että kukaan ei ikinä väistä! Noh, olen yrittänyt sopeutua siihen, enkä ole menettänyt hermojani - ainakaan kovin usein :D Amsterdamissa ihmiset taas kävelivät ihanan nopeasti. Melkein kuin olisi Suomessa ollut. 


Vielä yksi juttu on pakko mainita espanjalaisista. Metrossa ihmiset kuuntelee musiikkia monesti suoraan puhelimen kaiuttimesta, ilman kuulokkeita - ja laulavat mukana! Eikä sitä katsota mitenkään oudoksi. Suomessa näin kävisi varmasti. Lisäksi usein kuulen ihmisten puhuvan itsekseen, ihan missä tahansa. Sekin on mielestäni hassua ja erilaista Suomeen verrattuna.


Lisäksi olen täällä tajunnut sen, miten vaikeaa itsensä ilmaiseminen vieraalla kielellä on. Varsinkin espanjaksi. Ja vaikka englantia puhun paljon sujuvammin kuin espanjaa, ei se silläkään kielellä helppoa ole. Siksi muun kuin suomalaisen kanssa olisi minusta vaikeaa seurustella, koska minusta tuntuu, että vain omalla äidinkielelläni pystyn olemaan täysin oma itseni. Äänenpainot ja sanojen sävyerot vaikuttaa kyllä niin paljon viestin ymmärtämiseen.


Huomenna nään isosiskoni, Suskin pitkästä aikaa. Ja saan toivottavasti turkinpippureita ja muita suomalaisia karkkeja. Nam! Tänään näin pitkästä aikaa myös suomalaista kaveriani Emppua. Viimeksi ollaan taidettu nähdä lukiossa. Eli joku 3-4 vuotta sitten. Oli tosi ihanaa vaihtaa kuulumisia. Emppu ja hänen poikaystävänsä Alex on siis täällä Madridissa käymässä muutaman päivän. Myös Empun luokse Granadaan olisi tarkoitus mennä pääsiäislomalla ennen kuin lähden Amsterdamissa käymään.


Tuntuu, että elämä on jo paljon helpompaa täällä. Kevät  menee varmasti paljon nopeammin kuin syksy, sillä olen jo ehtinyt vähän tottumaan kaikkeen menoon täällä enkä siksi ikävöi niin paljon kuin ensimmäisinä kuukausinani täällä. Lisäksi näen Tomia paljon useammin ja myös  kaksi siskoa ja vanhempani tulevat täällä käymään :)