Keskiviikko

Tänään ei ole oikein tapahtunut mitään erityistä. Koulua oli kaksi tuntia ja luennon aihe oli aika vaikea. Koko kurssi taitaa olla myös espanjalaisille vaikea, joten voitte kuvitella, mitä se mulle on. Mutta jos en pääse läpi, niin ei voi mitään. Mutta en ainakaan aio luovuttaa, vaan yritän oppia kurssin asioita, kun kerran kirjankin jo menin ostamaan. Vähän kuitenkin pelottaa, sillä tästä kurssista olisi tiedossa sekä suullinen labrakoe joulukuussa, että kirjallinen koe tammikuussa. Joka päivä yritän kuitenkin opetella jotain uusia sanoja. Ehkä sekin kurssi alkaa kohta sujumaan.

Eilen sain tietää, että kouluviikkoni pitenee kahdella tunnilla, sillä perjantaille ilmestyi tämänpäiväisen kurssin labratunnit. Olen onnellinen, että maanantai säilyy edelleen vapaapäivänä ;) Ainakin toistaiseksi. En nimittäin vieläkään tiedä, mihin aikaan, minä päivinä ja ennen kaikkea missä espanjan kielen tunnit ovat. Se selvinnee viimeistään 13. lokakuuta, kun ne tunnit alkavat.

Yksi päivä huomasin myös, jos nyt oikein katsoin, että mulla on ensimmäisen lukukauden viimeinen tentti 3. helmikuuta ja seuraava lukukausi alkaa vasta 10. helmikuuta. Siinä olisi hyvä mahdollisuus lähteä lomailemaan. Amsterdamin vierailusta haaveilen :) Pääsisin moikkaamaan Tomia :)

Tänään yksi espanjalainen tyttö sanoi mulle, että puhun espanjaa hyvin siihen nähden, että olen opiskellut sitä vasta vuoden. Yllätyin :) Mutta edelleen mulla on verbien menneet muodot hakusessa ja sanavarastoa puuttuu enkä todellakaan ole edes opiskellut kaikkea espanjan kielioppia vuoden aikana. Olen huomannut, että olen välillä tosi kärsimätön ja haluaisin osata kaiken heti. Ja sitten kun en osaa, niin turhaudun ja masennun, enkä edes jaksa ja viitsi opetella mitään. Täytyy vaan yrittää hakea positiivisia kokemuksia kielen opettelun suhteen, niin ehkä sitten innostuksen kipinä taas syttyy. Sen olen myös havainnut, että on todellakin hyödyllistä puhua espanjaa joka päivä edes vähän. Kun puhuu, eikä vain kuuntele tai vaihda heti englantiin, niin aivot joutuvat vähän töihin ja opettelu paranee. Ainakin toivon niin :D

Mitähän hauskaa voisin sanoa espanjalaisesta kulttuurista. No, jos joku ei sitä vielä tiennyt, niin täällä ihmiset kulkevat kengät jalassa sisällä. Itse tykkään kulkea täällä "kotona" sukkasillaan, joten sitten ovat sukat päivän päätteeksi aina ihan likaiset.

Espanjalaisiin ruokailutottumukset eroavat suomalaisista monin tavoin. Lounas syödään täällä kahden kolmen aikaan iltapäivällä ja sitä syödään paljon! Meidän koulussa lounas maksaa 5,05 € ja ateriaan kuuluu alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka, leipä ja juoma. Jokaisen näistä saa valita kolmesta vaihtoehdosta. Ruokaa on niin paljon, etten vielä koskaan ole jaksanut syödä kaikkea! Siksi syönkin lounaan koulussa vain tiistaisin, kun minulla on viikon pisin päivä.

Seuraava kysymys onkin, että miten ihmeessä kukaan jaksaa odottaa lounasta iltapäivään asti. No, täällä saatetaan syödä ennen lounasta välipaloja, kuten tortilloja tai muuta pientä suolaista tai makeaa. Illallinen nautitaan todella myöhään minun näkökulmastani - monesti yhdeksän ja yhdentoista välillä illalla! Siihen en ole vielä tottunut, sillä menen nukkumaan yleensä aika ajoissa.

Ehkä ensimmäinen asia, mihin kiinnitin huomiota, kun kävin koulun ruokalassa oli se, että sekä oppilaat, että henkilökunta juovat olutta keskellä päivää! Siinä ei ole täällä mitään kummallista. Aluksi katsoin ihan ihmeissäni ja luulin oluiden olevan alkoholittomia, mutta kyllä ne ihan tavallisia oluita ovat. Cañat kuuluvat täällä jokapäiväiseen elämään.

Huomenna päivällä on taas muutama tunti koulua ja illalla toivottavasti lenkille Retiroon :) Siinä välissä voisi keksiä jotain kivaa tekemistä. Jos joku vaikka lähtisi keskustaan mun kanssa :)

Solei solei :D

Ja tännehän tuli sitten kesä takaisin :D Koko viime viikon on ollut hellelukemia ja aurinko on paistanut. Tällainen sää on kuulemma yleensä kesäkuussa eikä syyskuussa. Epätavallisen lämmintä siis.

Nyt siis eka kouluviikko takana. Oppitunneilla en ihan hirveästi ole ymmärtänyt, mutta kyllä sentään jotain. Tai ainakin luulen niin. Onneksi tunneilla on myös mukavia luokkakavereita, jotka auttavat yksinäistä ulkomaalaista. Kaikilla paitsi tekniikan englannin tunneilla olen ainoa vaihtari.

Viime viikon tiistaina tutustuin siis erääseen espanjalaistyttöön, Marinaan. Perjantaina olin hänen kaveriporukkansa kanssa tapasbaarissa. Neljän aikaan iltapäivällä paikka oli aivan täynnä! Jos olisin ollut Suomessa suomalaisten kavereideni kanssa, olisimme luultavasti vaihtaneet paikkaa. Mutta täällä on ihan normaalia syödä vaikka vai pikaisesti seisten pari tapaslautasellista ja juoda caña ja jatkaa sitten matkaa :) Me kuitenkin viihdyimme tapasten äärellä jonkin aikaa. Loppupäivän kiertelimme muuten vain Madridin keskustaa jäätelöitä syöden. Myöhemmin illalla menin Pohjois-Madridiin erään vaihtarikaverini, saksalaisen Annan luo käymään. Istuimme iltaa Erasmus-vaihtariporukalla ja joimme viiniä :)

Espanjalainen tapaskulttuuri on yksi niistä asioista, joista täällä todella pidän. Kun tilaa vaikkapa cañan eli olutlasillisen, niin kaupan päälle saa usein lautasellisen tapaksia. Viime lauantaina olin muutaman kaverini kanssa eräässä suositussa tapas-baarissa Madridin keskustassa, Chueca-nimisessä kaupunginosassa. Tilasimme jokaiselle juomat ja samaan hintaan saimme neljä lautasellista erilaisia tapaksia. Meidän lautasillamme oli muun muassa makkaraa, paistettuja perunoita maustekastikkeessa sekä patonkia. Hyvin tavallisia tapaksia ovat myös erilaiset juustot ja kinkut. Herkullista!

Toinen positiivinen ja samalla yllättävä asia, minkä olen täällä ollessa huomannut on se, että espanjalaiset käyvät ulkona ihan hirveästi. Edes sunnuntai-iltana ihmiset eivät jää kotiin, vaan suuntaavat kaupungin kaduille tai tapas-baareihin. Eilen Madridin keskustassa, Plaza de Cibelesillä järjestettiin konsertti sen vuoksi, että Madrid on ehdolla olympiakaupungiksi vuodeksi 2016. Keskusta oli taas ihan täynnä ihmisiä, jälleen vauvasta vaariin. Juhlijoita riitti; vanhoja pariskuntia, nuoria kaveriporukoita, vanhempia lastenvaunuineen, jne. Oli ihanaa huomata, kuinka aivan kaikki osallistuivat ilonpitoon huutamalla, tanssimalla, laulamalla ja nauramalla. Siis ihan kaikki. Siitäkin huolimatta, että juuri sunnuntai-illalle sattui muutama sadekuuro. Se ei todellakaan häirinnyt menoa.

Lauantaina olin ensimmäistä kertaa tutustumassa Madridin yöelämään erään Marinan kaveriporukan sekä suomalaisen kaverini Tommin kanssa. Ilta alkoi noin yhden aikaan yöllä eräässä puistossa Principe Pion metroaseman läheisyydessä. Kukaan puistossa ei juonut kaljaa tai muuta tölkistä, vaan kaikilla oli jotain vahvempaa alkoholia sekä blandiksia mukana. Suosittuja juomia olivat muun muassa viini+kokis sekä bacardi+limppari. Niitä espanjalaiset sitten joivat mukanaan tuomissaan juomalaseissa jäiden kera. Ihan erilaista kuin Suomessa. Baariin mentiin kolmen ja neljän välillä, eli siihen aikaan, kun Suomessa tavallisesti tullaan jo baarista pois. Juhlinta jatkui ainakin puoli seitsemään ja pääsin nukkumaan vasta kahdeksan aikaan aamulla. Sellaista menoa luvassa siis varmasti koko vaihtovuoteni ajaksi :)

Tänään kävin hommaamassa itselleni kortin, jonka tarvitsen, jotta voin ostaa kuukaudeksi matkalipun julkisiin kulkuneuvoihin. Korttia varten tarvitsin valokuvan, jonka kävin ottamassa metroaseman valokuva-automaatissa. Kahdeksan passikuvan kokoista värillistä kuvaa maksoivat vaivaiset kolme euroa! Kuvien ottamisen jälkeen lähdin metsästämään paikkaa, josta voisin kortin itselleni ostaa. Aikani harhailtuani kysyin kadulla eräältä naiselta, minne minun pitäisi mennä. Myös ruovan mies tuli minua neuvomaan. Molemmin puolin oli vähän kommunikointivaikeuksia, joten pariskunta lähti saattamaan minut tupakkakaupaan, josta voisin kyseisen kortin saada. Äärimmäisen ystävällistä! :)

Huomenna alkaa taas kouluviikko. Toivottavasti ymmärrän tunneilla edes hiukan paremmin kuin viime viikolla :)

Eka koulupäivä

Tänään mulla oli siis ihan eka koulupäivä tuolla yliopistolla! Jännitti kyllä kovasti! Ekat tunnit oli tekniikan englantia eli Inglés Técnico. Siellä olin kahden vaihtarikaverini kanssa, enkä oikein ymmärtänyt mitään, kun se ope puhu vain espanjaksi :D Näiden tuntien jälkeen joutui sitten odottelemaan kaksi tuntia, ennen kuin seuraavat tunnit alkoivat. Ah, ihanat hyppärit! Hyppäreillä ei ollut yhtään mitään tekemistä, koska olin ihan yksin. Kävin tietokoneluokassa ja ruokalassa vähän kertaamassa espanjan kielioppia ja söin välipalaksi vähän espanjalaista tortillaa. Tortilla ei siis ole se lettunen, jonka sisään laitetaan lihaa, salaattia, juustoa, kastikkeita jne., vaan perunamunakas. Suomen tortilloja täällä kutsutaan nimellä fajitas.

Seuraavat tunnit olivat nimeltään Vídeo en Multimedia, eli video multimediassa. Ne tunnit kestivätkin sitten ehkä kokonaisen vartin, sillä opettaja piti vain kurssin esittelyn, josta en muuten taaskaan hirveästi ymmärtänyt. Menin kysymään tunnin jälkeen opettajalta lisäselvitystä englanniksi ja kävikin ilmi, että olinkin ymmärtänyt melkein kaiken tärkeän! Yllätyin!

Taas piti odotella pari tuntia seuraavien tuntien alkuun. Söin lounaan ja luin taas espanjaa aikani kuluksi. Seuraavat tunnit olivat taas englantia, Comunicación Profesional II. Taas opettaja puhui melkein vain espanjaksi, ja tuntui, että ymmärsin vielä vähemmän kuin edellisillä tunneilla. Noh, onneksi satuin istumaan erittäin mukavan espanjalaistytön viereen, joka kertoi minulle tuntien aikana ja niiden jälkeen kaiken, mitä tietää piti. Kurssille pitäisi kuulemma ostaa kirja, mutta yritän vältellä sitä viimeiseen asti, vaikkei kirjan hinta päätä huimaakaan; 7,40 €. Tyttö, Marina, esitteli minut myös kavereilleen ja tulin samalla kutsutuksi perjantain bileisiin. Kiva päästä mukaan ihan aitoon espanjalaismeininkiin! Ajattelin ennen, että on aika vaikeaa päästä mukaan espanjalaisten kaveriporukoihin, mutta ei kai sitten - ainakaan toivottavasti :) Englannin tunneilla tutustuin myös kahteen espanjalaiseen poikaan ja kävi ilmi, että he ovat kanssani myös kahdella muullakin kurssilla, qué bien! :)

Joka päivä vaihdan kuulumiset myös vuokrananatajani kanssa. Hän auttaa minua ja lohduttaa, jos tulee koti-ikävä. Yhtenä päivänä purskahdin itkuun, kun juttelimme ja hän tuli ja halasi. Myöhemmin hän kävi kaupungilla ja toi lohdutukseksi hiuspannan. Lisäksi hän sanoi tänään, että saan lainata hänen laskettelupukuaan, jos haluan, ja että voin lähteä hänen ja hänen ystäviensä kanssa joskus vuorille kävelemään, jos niin haluan :)

Viime lauantaina kävimme Toledossa Tommin ja hänen koulukavereidensa kanssa. Taas tutustuin 7 uuteen ihmiseen. Mukavia olivat! :) Illalla oli Noche en Blanco Madridissa, eli valkoinen yö. Kadut olivat aivan täynnä ihmisiä! Tuntui, että kaikki Madridin asukkaat, ihan vauvasta vaariin halusivat tulla kaduille juhlimaan. Kävimme Real Madridin jalkapallostadionilla, sillä sinne pääsi ilmaiseksi vierailemaan. Moni muukin tietenkin halusi nähdä stadionin kauniissa iltavalaistuksessa, joten jonot olivat sen mukaiset, n. 500 m. Stadion oli kyllä UPEA ja päätin, että menen katsomaan jonkin Real Madridin matsin sinne! :) Illalla en jaksanut kauaa juhlia, Toledon reissun aiheuttaman väsymyksen takia, vaan lähdin jo yhden aikaan kotiin.

Sunnuntaina kävin Tommin ja Annamarían kanssa Retiron puistossa, joka oli valtavan upea! Joka sunnuntai-ilta siellä järjestetään rumpuesityksiä, joten saimme nauttia rytmikkäästä tunnelmasta :) Puisto oli myös valtava! Sellaisia ei todellakaan Suomesta löydy! Suuria puita ja muun muassa lenkkeilyyn soveltuvia polkuja, ruusutarha, tekolampia sekä lisäksi mustia joutsenia!!!

Tänään, tiistaina minulla siis oli 5 tuntia koulua, keskiviikkoisin kaksi, torstaisin kolme ja perjantaisin kaksi. Ainiin, ja maanantait vapaita ;) Ihan leppoisalta vaikuttaa. Saa nähdä kuinka paljon töitä nuo kurssit sitten loppujen lopuksi teettävät. Lisäksi lokakuussa alkaa espanjan kurssi, jonka ajoista en vielä tiedä.

Nyt tämä tyttö taitaa olla niin väsynyt, ettei keksi enää mitään järkevää sanottavaa. Joten buenas noches! :)

Bocadilloja sekä churroja

Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Vaikka ensimmäinen viikko täällä onkin tuntunut ehkä elämäni yksinäismmältä ja kurjimmalta, niin uskon, että oloni paranee koko ajan, pikku hiljaa. Olen ikävöinyt Suomea ja läheisiäni siellä, etenkin poikaystävääni ja itkenyt joka päivä yksinäisyyttäni ja ikävääni - varsinkin, kun tänään tuli poikaystäväni kanssa 9 kuukautta yhdessäoloa täyteen <3

Tänään päätin, että yritän olla stressaamatta ja keskityn elämästä nauttimiseen. Jos kurssit koulussa menevät penkin alle, niin ei kai se maailmaa kaada. Tätä kirjoittaessani huomaan, että olen jo vähän toipumassa tästä järisyttävästä kulttuurishokista ja palaamassa vähitellen omaksi positiiviseksi ja sosiaaliseksi itsekseni. Alan ehkä jo tottumaan hyvin erilaiseen elämänmenoon ja huomaan katselevani ympärilleni, enkä enää panikoi niin paljon.

Eilen tapasin suomalaisen kaverini, Tommin, joka on myös täällä Madridissa vaihdossa, mutta eri koulussa. Vaeltelimme keskustassa ja kävimme syömässä euron maksavat bocadillot con queso y jamón. Eli siis sämpylät, joiden välissä meillä oli juustoa tai kinkkua. Palanpainikkeeksi maistelimme hieman valkoviiniä ja olutta, eli cañaa. Kiertelimme keskustassa vähän lisää ja päädyimme erääseen baariin maistelemaan kannun verran Sangriaa. Ilta sujui todella mukavasti ja sain kerrankin muuta ajateltavaa kuin koti-ikävän.

Tänään kävin myös koulussa ilmoittautumassa kursseille ja tapasin kaksi ranskalaista Erasmus-vaihtaria, jotka ovat myös lukemassa telecommunication-yksikössä, mutta eri linjalla kuin minä. Niin huimasti meitä vaihtareita sitten on telecommunicationissa, kolme kokonaista. Muutama lisää löytyy tietotekniikan puolelta ja siihen se jääkin. Loput Madridin Erasmus-vaihtarit ovatkin sitten kaupungin muissa lukuisissa yliopistoissa. Heitä pääsen onneksi tapaamaan Erasmus bileissä ja myös Tommin kautta. Hänen yliopistossaan vaihtareita on nimittäin hieman enemmän, noin 500!

Viikonloppuna, joko lauantaina tai sunnuntaina, olisi tiedossa päivän reissu Toledoon. Bussilla menopaluu maksaa vaivaiset 12 euroa! Lähden matkaan Tommin ja hänen vaihtarikavereidensa kanssa. Kivaa!

Tänään tapasin siskoni kaverin, Suzanan. Kävimme maistelemassa elämäni ensimmäisiä churroja con chocolate! Churrot ovat öljyssä uppopaistettuja, tankomaisia leivonnaisia, joita sitten dipataan paksuun suklaakastikkeeseen. Kyllä oli hyvää! :) Ja taas kului aikaa mukavasti rupatellen enkä ehtinyt ollenkaan murehtimaan asioita. Sain Suzanalta positiivista energiaa ja uskoa siihen, että kyllä ne asiat vielä järjestyvät.

Huomenna sitten aamulla vielä koululle maksamaan espanjan kurssi, joka verottaa lompakkoani vaivaiset 20 euroa. Kurssi alkaa ensi kuussa ja kestää koko syyslukukauden. Aluksi meillä on tasotesti, jonka mukaan meidät sitten jaetaan eri ryhmiin. Taidan pudota sinne vasta-alkajien ryhmään, sillä vasta vuodenhan olen espanjaa opiskellut.

Ja mitä tapahtuu huomenna loppupäivästä, sitä en vielä tiedä. Toivottavasti jotain hauskaa ja piristävää! :)

Sopeutumisongelmia

Huomenna sitten muutan! Asunto löytyi todella läheltä koulua, vain parin metropysäkin päästä. Eli kouluun voin mennä kävellen tai metrolla. Kämppä on myös suht lyhyen matkan päässä keskustasta, alle puolen tunnin metromatkailun päässä.

Asunto, jonka päätin ottaa, sijaitsee mielestäni mukavan oloisella alueella Madridin eteläosassa. Talo, jossa asunto sijaitsee, vaikuttaa vanhalta, mutta on sisältä todella uuden näköinen. Oma huoneeni on melko pieni, ehkä 11 neliömetrin kokoinen, mutta muu asunto on aivan upea! Parvekkeelta on mielettömät näköalat yli Madridin ja kaikki asunnon kalusteet vaikuttavat uusilta. Kylppäri, keittiö ja olohuone näyttivät myös siisteiltä ja viihtyisiltä. Lisäksi asunnon perällä on huone, jota saan käyttää opiskeluun, jos niin haluan.

Asunnon vuokra on 290 euroa sisältäen langattoman Internet-yhteyden. Lisäksi minun täytyy maksaa noin 70-100 euroa kuukaudessa riippuen siitä paljonko käytän vettä, sähköä, yms. Luonnollisesti talvella, kun asuntoa täytyy lämmittää enemmän, summa on lähellä sataa euroa, jos on kovin kylmä talvi.

Jaan asunnon itse omistajan kanssa, noin nelikymppisen, mukavan oloisen espanjalaisnaisen kanssa. Hänelle tärkeää oli, etten polta, omista lemmikkejä ja että olen suht siisti ihminen. Teemme vuokrasopimuksen tulevana maanantaina aluksi vain kahdeksi kuukaudeksi, siltä varalta, että haluankin mieluummin muuttaa nuorten opiskelijoiden kanssa samaan kämppään. Toivon kuitenkin, että tuleva kämppikseni ja samalla asunnon omistaja on mukava, sillä pidän itse asunnosta todella paljon. Toivotaan, että viihdyn!

Kävimme Jesúksen kanssa katsomassa myös neljää muuta asuntoa. Kaikki olivat suunnilleen samaa hintaluokkaa ja melko lailla myös samalta alueelta, kuin asunto, jonka nyt päätin ottaa. Muissa kämpissä miinusta sai mm. se, että en nähnyt kaikkia kämppiksiä ja se, että osassa asuntoja asui poikia. Lisäksi kämppä, jonka päätin ottaa, haisi parhaalta :D Ne, jotka minut hyvin tuntevat, tietävät kyllä, miten hyvä ja tarkka hajuaistini on, heh! :D Esimerkiksi hajut menneisyydestä tuovat hyvin vahvasti mieleen muistoja ja tapahtumia. Valitsemani kämppä haisi raikkaalta ja puhtaalta, eikä ollenkaan tunkkaiselta tai pistävältä.

Kuten otsikosta voi lukea, minulla on vielä vähän vaikeaa sopeutua tänne. Tajusin tänään, mistä se ehkä johtuu. Tuntuu siltä, että olen ihan yksin tässä tilanteessa - ihan hukassa, enkä tunne ketään, joka olisi samassa tilanteessa. Ehkä tilanne helpottuu, kun tapaan muita vaihtareita ja myös uusia espanjalaisia tuttavuuksia. Lisäksi sopeutumista varmasti helpottaa, kun opin paremmin espanjaa - pikku hiljaa, poco a poco. Huomaan, että ymmärrän koko ajan yhä enemmän ja enemmän, mitä minulle puhutaan espanjaksi ja pystyn vähitellen myös itsekin vastaamaan samalla kielellä. Ehkä vaihtarivuoteni lopussa, pystyn puhumaan espanjaa takeltelematta koko ajan! :)

Kämpän metsästystä

Eilen siis saavuin tänne aurinkoiseen Madridiin. Fernando oli kentällä vastassa, niin kuin lupasikin :) Lento oli vähän myöhässä ja matkatavaroiden tulemisessakin kesti, joten Fer joutui odottelemaan mua jonkun aikaa.

Molemmat lennot sujui hyvin. Kummallakaan lennolla ei tarjottu ilmaista ruokaa, mutta maksullisia juomia ja pientä syötävää kylläkin. Ensimmäisellä lennolla Helsingistä Kööpenhaminaan oli pakko ottaa koneessa limpparia, sillä pääsin koneeseen ihan viime hetkellä! Oli huvittavaa, kun jälleen kerran mua kuulutettiin koneeseen (Tuuli muistaa varmasti, kun oltiin menossa Budapestiin ja minä olin käymässä vessassa, kun meitä pyydettiin kuutuksessa saapumaan lähtöporteille) :D Olin vielä turvatarkastuksessa, kun tuli kuulutus: "Tämä on viimeinen kuulutus lennolle Kööpenhaminaan. Viimeisiä matkustajia pyydetään saapumaan lähtöportille 19". Ja kävi sitten niin, että juoksin koko matkan turvatarkastuksesta matkatavaroineni portille. Turvatakastuksessa meni ihmeen kauan! Tietokone piti laittaa vielä uudestaan erikseen ja myös lentolaukkuni haluttiin avata ja tutkia.

Nämä lennot, Helsinki-Kööpenhamina-Madrid, olivat siis ensimmäiset, jotka matkustin yksin. Mitään ongelmia ei ilmaantunut, mutta oli aika yksinäistä...

Takaisin Madridiin... Fernando tuli siis hakemaan kentältä ja vei minut kavereidensa luo, jotka asuvat lähellä keskustaa ja ihan härkätaisteluareenan vieressä. Mukavia poikia nuo Fernandon kaverit, Jésus ja Javier. Nukuin kuin tukki heidän olkkarin lattialla patjalla. Aamulla piti taas herätä suht aikasin, koska lähdin Fernandon kanssa koululla käymään. Siellä sitten vierähti vahingossa koko päivä. Fernando esitteli minut yhdelle opettajalleki, joka kertoi minulle joistain projekteista, joihin saisin osallistua, jos haluaisin. Kyseessä olisi siis tietotekniikkaan liittyviä projekteja, joista maksettaisiin jotakin korvaustakin. Ohelmointitaidoista vaadittaisiin ilmeisesti Javaa ja Uml:ää, joita en todellakaa osaa, vaikka olenkin molempia opiskellut! :D

Sitten Fernando vei minut tapaamaan jotain toista tyyppiä, en muista ketä :D Noh, joka tapauksessa saatiin jäädä sen tyypin, eli naisen toimistoon soittelemaan ihmisille, ketkä tarjoavat asuntoa. Mitään mielenkiintoista ei kuitenkaan löytynyt. Sen jälkeen menimme Fernandon kanssa katsomaan kämppää, josta puhuin aiemmassa tekstissäni. Siinä asunnossa oli vapaana kuitenkin van kahden hengen huone, joka olisi maksanut 480 euroa! En siis ottanut huonetta.

Koululla tapasin myös oman kansainvälisten asioiden koordinaattori, eli kv-tyypin :D Mari Carmen vaikutti oikein muavalta ja avuliaalta. Mutta mielenkiintoista kyllä, edes koulumme kv-tyyppi ei puhu kunnolla englantia! :D Mari Carmen tarjosi minulle lounaan ja kävi kanssani avaamassa pankkitilin koulun pohjakerroksessa. Tilin avaaminen ja käyttäminen on maksutonta, sillä pankilla on sopimus koulumme kanssa, mikä on todella hyvä. Eipä tule ainakaan ylimääräisiä kuluja :)

Vietin koululla tänään siis noin seitsemän tuntia. Huh! Liian pitkä aika palloilla siellä iso osa ajasta ihan yksin ja hukassa! Tänään olo on siis lähinnä tuntunut yksinäiseltä ja hämmentyneeltä, sillä en tunne täältä paljonkaan ihmisiä ja kämppäkin on vielä hakusessa. Tämä olotila toivottavasti kuuluu johonkin alkushokkiin ja menee ohi...

Nyt illalla selailin netistä Jesúksen kanssa kämppiä ja Jesús soitti puolestani lupaavan oloisiin kohteisiin. Huominen päivä onkin sitten buukattu täyteen asuntonäyttöjä. Aamulla katsomme kolme ja iltapäivällä kaksi asuntoa. Toivottavasti joku niistä tärppää, niin pääsen muuttamaan omaan kämppään ja saan oman huoneen!

Mutta nyt on pakko mennä nukkumaan, jotta voin nukkua kunnolla ja herätä pirteänä asuntoja katselemaan. Buenas noches!

Adiós Finlandia!

Kolmen tunnin päästä olenkin jo lentokoneessa hyvää vauhtia menossa kohti Kööpenhaminaa. Sitten noin puolitoista tuntia odottelua, jonka jälkeen seuraava kone suuntaa Madridiin. Toivottavasti laukuissa ei ole liikakiloja, ettei tarvitsisi maksaa ylimääräistä. Eilen piti vielä poistaa osa tavaroista, kun laukkujen paino oli jostain syystä kasvanut :D

Ensimmäisen yön vietän mitä luultavimmin ystäväni Fernandon kavereiden asunnolla. Olisin päässyt nukkumaan myös siskoni kaverin luo ensimmäiseksi yöksi, jos en olisi muuta paikkaa löytänyt. Ensimmäinen yöpaikka siis hoidettu, jei! :)

Perjantaina haluaisin hoitaa muutamia käytännön asioita, mm. asunnon, puhelinliittymän ja pankkitilin. Näihin tarvitsen kuitenkin apua joltakin, joka puhuu sujuvasti espanjaa. Toivottavasti Fernando tai joku muu ehtisi vähän avittamaan :)

Eräs asunto, jota minulle on tarjottu, kuulostaa erittäin lupavalta. Taisinkin mainita siitä edellisessä kirjoituksessani. Eilen katsoin paikan sijainnin kartalta ja yllätyin positiivisesti. Asunnolta koululle on matkaa alle 4 km, eli vain 4 metropysäkkiä! Ja keskustaankin pääsee metrolla kuulemma noin vartissa! Upeeta! :) Toivottavasti tässä ei ole mikään koira haudattuna, vaan asunto on yhtä kiva, kuin miltä se kuulostaakin ;)

Nyt vielä pakkaamaan viimeisetkin hilut laukkuihin, mm. tämä tietokone :D Sitten bussilla lentokentälle. Jännää!!!

Lähtölaskenta alkakoon...

Mäntsälä jäi taa sekavin tuntein ja nyt oleilen pari päivää Tomin luona, ennen kuin pitää suunnata torstaina kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Jännittävää... Sieltä sitten Köpiksen kautta Madridiin. Yksi espanjalainen kaveri lupasi tulla hakemaan lentokentältä, mutta ensimmäinen yöpymispaikka on vielä vähän hakusessa. Jos hyvin käy, niin muutan jo samana iltana omaan kämppään :)

Asunto, jota mulle on tarjottu olisi sijaintinsa kannalta ihan unelma! Vain 4 metropysäkkiä mun koululta. Asunnon vuokra tosin on paljon kalliimpi, kuin mitä Suomessa olen soluasunnosta maksanut, mutta hintaan sisältyy ihan kaikki, mm. ilmastointi, lämmitys, sähkö, vesi, kaasu, Internet-yhteys, jne. Ehkä sen hinnan pystyy maksamaan, kun muuten hintatason pitäisin Espanjassa olla alhaisempi. Ainakin ruokien, juomien, elokuvassa käymisen, julkisten kulkuneuvojen käyttämisen, yms. pitäisi muistaakseni olla halvempaa.

Eilen pakattiin äitin kanssa parin tunnin ajan, iltamyöhään tietenkin, kun ei päivällä muka ehtinyt. Laukkujakin vaihdettiin moneen kertaan, kun meinasi jo painorajoitukset paukkua :D Lentokoneeseen menee mun rinkka sekä fudiskassi, jotka painaa yhdessä (toivottavasti) alle 20 kg. Jos ei, niin sitten maksetaan ylimääräistä. Lentokoneeseen otan lentolaukun sekä käsilaukun, jotka saa painaa enintään 8 kg. Täytyy torstaina vielä punnita kaikki laukut varmuuden vuoksi.

Tällaisia mietteitä tällä erää. Illalla menen Tomin kanssa leffaan ja syömään viimeisen kerran Suomessa vähään aikaan. Seuraavan kerran sitten 10 kk päästä.