lauantai 31. lokakuuta 2009

Seikkailua elämään!

Pitihän sitä vielä tulla tässä kuussa yksi blogiteksti kirjoittamaan, kun en huomenna ehdi. Huomenaamulla tosin varmaan kiroan, että miksen mennyt nukkumaan, vaan jäin kirjoittelemaan. Aamulla herätys siis puoli 7 ja yhdeksältä lähtö Salamancaan. Suunnilleen parin tunnin bussireissu. Suhteellisen ex-tempore lähtö, koska keksittiin tämä vasta eilen illalla eli torstaina. Alun perin piti lähteä jo tänä iltana, mutta se siirtyikin onneksi huomisaamuun.

Onneksi siksi, koska tänään mentiin Hard Rock caféen syömään :) Ruoka oli kallista, mutta hyvää. Ja ostin itselleni ensimmäisen Hard Rock café -paitani, jee! :) Tunnelma noissa ravintoloissa on kyllä ollut hyvä aina, kun olen niissä käynyt. Toinen samanlainen paikka, missä olen käynyt, oli Egyptissä, Sharm el Sheikhissä.

Huomenna siis kahden päivän ja yhden yön reissu Salamancaan. Majoituksesta ei vielä mitään tietoa, mutta eiköhän me paikan päältä löydetä joku halpa hostelli.

Ensi viikolla olisi tarkoitus mennä pitkäksi viikonlopuksi Sevillaan. Lähtö torstain ja perjantain välisenä yönä yöbussilla. Matka-aika noin kuusi tuntia. Ah! Siellä sitten 3 yötä ja maanantaina takaisin Madridiin. Siksi pidennetty viikonloppu, koska kyseinen maanantai on joku yleinen juhlapäivä Madridissa (ehkä myös koko Espanjassa?), joten se on koulusta vapaata. Ja perjantaikin on kivasti mulla vapaana, koska silloin meidän yliopistolla on maanantain lukkari poikkeuksellisesti ja mullahan ei ole maanantaisin muuta kuin espanjaa ja niitä tunteja tuskin pidetään tulevana perjantaina. Tämä lukujärjestyksen siirto varmaankin siksi, koska tänä syksynä niin moni juhlapyhä on osunut juuri maanantaille, joten siltä päivältä on jäänyt monet tunnit pois. Kelpaa mulle! :)

Salamancaan bussimatkat maksavat kutakuinkin 3o euroa ja Sevillaan kai 40 euroa. Mukavan kohtuuhintaista siis.

Saaps nähdä mitä kaikkea kivaa nähtävää Sevillasta löytyy huomenna ja sunnuntaina. Kaunis kaupunki kuulemma on ainakin. Reissuun siis lähes saman porukan kanssa kuin Valenciaankin; Tommi, Annamária ja Baran. Lisäyksenä vielä yksi meksikolaispoika, Oswaldo. Hyvässä seurassa jälleen matkaan! :)

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Vihdoin lenkille!

Tänään tunsin oloni vihdoin niin terveeksi, että päätin lähteä taas Retiro-puistoon kipittelemään! Jippii! Tuntui ihanalta juosta pitkästä aikaa. Puistossa oli kyllä aika pimeää, joten metsikkökohdissa hieman pelotti, kun ei ollut valojakaan. Mutta selvisin! Seuraavan kerran tosin voisi mennä vähän valoisampaan aikaan...

Tiistaina mulla oli tekniikan englannin tunneilla testi substantiiveista. Oli naurussa pitelemistä, kun sain tietää tehtävänannon. Aluksi meidän piti kääntää 50 sanaa espanjasta englanniksi mahdollisimman nopeasti, noin 10 minuutissa. Sen jälkeen sanat käytiin läpi yhdessä, minkä jälkeen samat sanat piti kääntää uudestaan ja tällä kertaa sai miettiä pidempään. Opettaja halusi kuulemma verrata tuloksia. No totta hitossa jälkimmäiseen testiin sai rustattua enemmän sanoja kuin ensimmäiseen, kun sanat kerran oli käyty minuutti aiemmin läpi ja ne sai rauhassa kirjoittaa!! Mitä järkeä! Tällaistako on kielten opetus Espanjassa?

Myös toisen englannin kurssin takia meinaa välillä palaa käämit. Lähes joka kerta meille tulee muiden tehtävien lisäksi läksyksi yksi tehtävä, joka pitää tehdä erilliselle paperille. Tähän mennessä moni tehtävä on ollut sellainen, että jotkin lauseet pitää järjestellä uudelleen, oikeaan järjestykseen. Kun tein ensimmäisen tällaisen tehtävän, en katsonut tarpeelliseksi kopioida jokaista lausetta paperille, vaan laitoin vain esimerkiksi lauseen numeron ja pari ensimmäistä sanaa. Kun sain tehtävän takaisin, oli siinä valitukset perässä, että olisi pitänyt kirjoittaa lauseet kokonaan. Miksi, oi miksi? Opinko muka kopioimalla jotain typeriä lauseita!??

Näiden kokemusten perusteella en kyllä yhtään ihmettele, miksi espanjalaiset ovat huonoja englannin kielessä. Mielestäni tunneilla pitäisi puhua enemmän englantia - muidenkin kuin opettajan! Tähän mennessä tunnit ovat kuluneet suunnilleen niin, että edellisen kerran kotitehtävät käydään läpi, eikä muuta sitten ehditäkään. Opettaja määrää kuka vastaa ja minä en saa vastata ikinä. Hieman meinaan tylsistyä niillä tunneilla.

Toinen valituksen aihe on typerä Power Point -esitys, joka meidän pitää tehdä yhdellä kurssilla. Jokaikinen oppilas tai pari tekee samasta aiheesta: Blu-Ray vs. HD-DVD. Mitä järkeä!?? Ensinnäkin miksi kaikki tekevät samasta aiheesta? Ja toisekseen, miksi HD-DVD, kun sitä ei käytännössä ole enää edes olemassa. Kaikki siihen liittyvien tykötarpeiden valmistus on lopetettu aikapäiviä sitten, kun Blu-Ray voitti näiden kahden formaatin välisen kisan! Miksi siis teemme esitelmän näiden kahden eroavaisuuksista??? Huoh... Onneksi oma esitykseni Joaquinin kanssa on jo valmis, niin ei sitä tarvitse enää stressata.

Voisin kertoa välillä jotain hauskaakin :D Viime lauantaina olin yksin shoppailemassa illalla ja sovittelin huvikseni sormuksia eräässä liikkeessä. Löysin kauniin sormuksen ja päätin kokeilla, miltä se näyttäisi sormessani. Sujautin sen sormeeni, vaikka puolimatkassa huomasinkin, että se taitaa olla liian pieni. Kun yritin ottaa sitä pois, se jäikin jumiin. Yritin vetää ja vetää sitä pois, mutta mikään ei auttanut. Hieman nolotti, kun joku muukin katseli samaa koruhyllyä kanssani ja ehkä myös huomasi minun taisteluni :D Mietin jo paniikissa, että pitääkö minun nyt mennä kassalle ja ostaa sormus tai pyytää apua sen irrottamiseen. Onneksi tajusin, että laukussani oli huulirasvaa. Hinkkasin sitä sormeeni ja ihanasti sitten luiskahti sormuskin pois sormesta. Mikä helpotus!

Ja nyt jotain vielä kivempaa. Perjantaina olen ollut täällä tasan 50 päivää. Ja kyseisenä päivänä on myös saman verran päiviä joululomaan ja siihen, että Tomi tulee tänne! 50 päivää ei tunnu enää yhtään niin pahalta! :) Sunnuntaina onkin yhtäkkiä jo marraskuu ja sitten joululoma tuntuu olevan vieläkin lähempänä!

Pitää vielä mainita, että tällä viikolla on ollu kyllä upeat ilmat! Lämpöä yli 20 'C ja aurinkokin vaan tykkää paistaa. En valita ollenkaan. Ei tarttis tulla syksyä tai talvea ollenkaan! Ehkä näiden ilmojen takia parannuinkin nyt, kun ei ole koko ajan kylmä, jee :)

Huomenna on jo torstai ja viikonloppu lähenee, ihanaa! :)

maanantai 26. lokakuuta 2009

Ai niin...

Yksi juttu unohtu sanoa edellisessä kirjotuksessa. En siis vieläkään ole parantunut tästä flunssasta. Onneksi kuitenkin jäljellä on enää nenän valuminen ja välillä kurkkukipu ja yskä. Mutta eniten ärsyttää se, etten pääse juoksemaan! Elättelen toivoa, että jo tällä viikolla oon sen verran terve, että pääsen taas Retiro-puistoon kirmailemaan.

Se, että espanjalaiset talot on surkeasti eristetty, ei ainakaan edesauta flunssan lähtemistä ollenkaan. Täällä kämpässä on välillä varmastkikin reilusti alle 20 'C. Uskomatonta! Onneksi meillä on täällä mun huoneessa, kämppiksen huoneessa ja olkkarissa ihanat ilmastointilaitteet, jotka saa myös säädettyä lämmitykselle, aina 30 celciukseen asti. Omani oli ahkerassa käytössä viime viikon kylminä syysiltoina. Mutta mitä järkeä on laittaa ikunoihin vain yksi lasi! Joku todellakin saisi tulla tänne opettamaan, miten taloja rakennetaan, kiitos!

Lämmin viikonloppu

On tää Madridin syksy kyllä hassu! Koko viikonlopun oli taas niin lämmintä, että ulkona pystyi olla vain t-paidassa. Lämpötilat taisivat siis kivuta ainakin yli kahdenkymmenen.

Perjantaina olin Annamárian kanssa Puerta del Solin (eli keskustan) lähettyvillä shoppailemassa. Löysin pari kivaa villapaitaa talven kylmyyden varalle :) Kauheeta, kun en muista, mitä muuta tehtiin perjantaina. Ei sitten varmaan muuta kuin shoppailtiin :)

Lauantaina suunnitelmissa oli mennä jätti-kauppakeskukseen shoppailemaan ja kuninkaan kotiin, Palacio Realiin vierailemaan. Suunnitelmat kuitenkin vaihtuivat ja päädyimme taas keskustaan kaupoille. Putiikeissa vierähti jokunen tunti, kun etsittiin Tommille vaatteita Baranin ja Annamárian kanssa :D Sitten piti päästä jo syömään, minkä jälkeen kello oli niin paljon, ettei ehditty enää mennä Palacio Realiin vierailemaan. Mutta ei se mitään :) Kuninkaan kämpillä vierailu siirtyy jollekin arki-illalle, jolloin siellä toivottavasti ei ole sadan metrin jonoa. Illalla vielä keksittiin lähteä Casa de Campo -puistoon käväisemään. Sinne mentiin köysirataa pitkin sellaisessa neljän hengen kopperossa. Siellä keksittiin, että sinne pitää kyllä tulla uudestaan, mutta vuokrapyörien kanssa. Oli kyllä sen verran kivat pyöräilymaastot siellä! Piknik-eväät vaan mukaan koko päiväksi :) Puistosta oli myös hyvä näkymä läheiseen Warner Bros -huvipuistoon. Suunnitelmissa on mennä siellä käymään ensi viikonloppuna :) Kyseinen hyvipuisto on Disneylandin tapainen koko perheen huvittelupaikka. Laitteet näyttivät ainakin hurjilta!

Sunnuntaina herättiin niin aikaisin, että ehdittiin yhdeksitoista El Rastroon markkinoille. Oli taas kyllä niin pipona porukkaa, ettei mitään järkeä! :D Siellä täytyy pitää lujaa kiinni laukustaan, ettei pitkäkyntiset yllätä. Kyseisillä markkinoilla on hyvä tunnelma ja paljon kaikkea, mitä voisi ostaa :) Markkinoiden jälkeen käveleskeltiin keskustaan päin ja matkan varrella vastaan tuli kirkko, jossa käväistiin. Kannatti todellakin käydä, sillä oli se sen verran upea! En tiedä kirkon nimeä, mutta osaisin ehkä toistekin sinne. Ehkä... Täytyy hommata jostain Madridin jätti-turistikartta ja merkata siihen paikat, joissa kannattaisi käydä uudestaankin. Kirkkovierailun jälkeen matka jatkui taas. Ja jälleen voitiin huomata, että Madrid on meininkiä ja tapahtumia täynnä. Eräältä kadulta liikenne oli pysäytetty jonkin juhlakulkueen vuoksi. Eikä taaskaan mitään tietoa, mikä kulkue se oli. Se sisälsi muun muassa eräänlaisiin kansallispukuihin pukeutuneita ihmisiä, jotka lauloivat ja tanssivat, heinäkärryjä vetäviä härkiä, paljon paljon hevosia, klarinetin(?)soittajia ja vaikka mitä muuta. En tiedä mikä, mutta jokin noissa kulkueissa kiehtoo. Niitä on kiva seurailla. Tulee hyvälle mielelle, kun ihmiset on niin täysillä mukana.

Mitähän muuta kertoisin... Erään espanjalaisen kaverini kanssa ollaan yritetty etsiä meille kämppää keskustan lähettyviltä, mutta eipä ole vielä tärpännyt. Viihdyn kyllä nykyisessäkin kämpässäni, mutta mieluummin asuisin lähempänä keskustaa. Toinen miinuspuoli on se, että kaverit eivät voi täällä yöpyä, jos tulevat Suomesta vierailemaan. Muuten ei ole oikeastaan valittamista. Toki huoneeni on pieni, mutta asunto on niin uusi ja viihtyisä, ettei se paljonkaan haittaa.

Tänään nukuin ihanan pitkään, sillä tällä viikolla maanantai oli taas kivasti mun vapaapäivä :) Ja hups, kello on jo puoli yksi. Nyt olisi ehkä siirryttävä läksyjen pariin. Hasta pronto!

tiistai 20. lokakuuta 2009

Syksy tuli tännekin

Tällä viikolla on ollut kyllä tosi syksyiset ilmat täälläkin. Nytkin sataa vettä kuin saavista (ja mulla on pyykit parvekkeella kuivumassa!!) ja äsken jyrisi ukkonenkin! Kello on siis noin puoli 10 illalla ja mittari näyttäisi, että asteita ulkona on 12. Hrrr, kylmä!! Pihalla täytyy jo käyttää ulkotakkia (eli mun uutta nahkatakkia!!! :)), saapikkaita (Uudet nekin! Ihanat siniset mokkanahkaiset tarttui Valencian reissulta mukaan), kaulaliinaa (Sekin uusi ja sisältää pashminaa ja silkkiä. Valenciasta sekin) ja sormikkaita (Ne on läheisestä supermarketista ja maksoi euron :D)! Voisin viikonloppuna käydä ostamassa myös pipon, etten enempää kipeydy.

Niin siis tosiaan, sain flunssan reilu viikko sitten Valencian reissulla. Ensimmäisenä yönä hostellin ilmastointi oli niin kylmällä, että aamulla oli kurkku kipeä. Siitä se sitten lähti. En tiedä mistä flunssa tuli, mutta sehän nyt voi tarttua mistä vain. Sunnuntaia tultiin Valenciasta takaisin Madridiin ja mulle nousi kuume. Maanantaikin meni kuumeillessa, joten en tiistaina mennyt vielä kouluun. Keskiviikkona menin ja tuskaahan se oli puolikuntoisena. Viime viikolla en siis oikein muuta tehnyt kuin parantelin itseäni viikonloppua ja kaverin synttäreitä varten. Juhlissa kuitenkin kipeydyin lisää, joten tämäkin viikko on mennyt yskiessä ja nenää niistäessä.

Tasan viikko sitten tein espanjan kielen tasotestin. Kipeänä olin silloinkin. Eilen sitten alkoivat kauan odotetut espanjan tunnit! Ja täytyy sanoa, että se on kyllä paras ja motivoivin kurssi, mitä mulla täällä on! Tunnit on tosi rentoja ja me tehdään tehtäviä yhdessä koko ryhmän kanssa opettajan johdolla ja keskustellaan koko ajan espanjaksi. Jos joku ei ymmärrä, miksi joku asia sanotaan juuri tietyllä tavalla, niin opettaja selittää asiaa niin kauan, että kaikki ymmärtävät. Ja tietysti espanjaksi koko ajan. Kävi hyvä tuuri, että sain noin mukavan opettajan! :) Tätä kurssia on siis neljä tuntia viikossa. Voisi olla enemmänkin, jos multa kysytään! :)

Ensi viikonloppuna ajateltiin vaihtariporukalla kierrellä vähän Madridia ja katsella joitain nähätvyyksiäkin. Palacio Realissa ja jossakin näköalatornissa olisi ainakin tarkoitus käydä. Minä haluaisin mennä vihdoin Madridin Hard Rock -cafeen ja ostaa sieltä t-paidan itselleni ja ehkä jollekulle muullekin ;) Myös talvivarusteita pitäisi viikonlopun aikana hankkia, mm. villapaitoja ja pitkähihaisia yleensäkin.

Niin joo, oltiin tosiaan 9.-11.10. Valencian lämmössä! Joka päivä asteet kipusivat lähes kolmeenkymmeneen, joten kylmä ei ollut ollenkaan :) Päivittäin uiskentelimme Välimeressä, jossa oli muuten tosi lämmintä vettä! Lauantaina kävimme monen tunnin reissulla Aquariumissa. Siellä oli paljon kaloja! :D Kaloja ja mereneläviä ynnä muita ympäri maailman. Mun lemppari oli tietenkin, se missä oli punaisen meren kaloja ja koralleja, koska oon niitä nähnyt livenä Egyptissä snorklailemassa! :) Toinen suosikki oli delfiini-show! Varmaan vähän niinkuin Särkänniemen delfinaariossa (jossa muuten en ole käynyt).

Sunnuntaina käytiin paikallisessa Heurekassa, eli tiedemuseossa. Siellä ei kauaa mennyt, joten siirryimme ravintolan kautta rannalle uimaan ja ottamaan aurinkoa! :) Rannalta sitten hostellin suihkun kautta lentokentälle. Baran raukka joutui lentokentän turvatarkastuksessa jättämään kalliin Armanin hajuvetensä Valenciaan, sillä lentokoneeseenhan ei saa ottaa mukaan yli 100 ml vetoisia purnukoita. Seuraava kysymys onkin, että miten ihmeessä hän sai sen kuljetettua Madridista Valenciaan. Noh, Madridin lentokentän turvatarkastuksessa saimme koko kentän pomon ylipuhuttua ja Baran sai parfyyminsa mukaan. Tämä vain siksi, että pomo taisi pitää hajusta itsekin :D

Tänään oli englannin välikoe, joka oli aika vaikea, koska se sisälsi todella paljon tekniikan sanastoa, jota en kovinkaan hyvin hallitse. Läpi se kyllä varmasti meni, mutta en tiedä kuinka hyvin arvosanoin. Perjantaina olisi yhden kurssin labroissa tiedossa myös jokin pieni testi, josta en luultavasti ymmärrä yhtään mitään. Lisäksi saman kurssin teoriatunneille pitäisi tällä viikolla tehdä joku kotitehtävä. Katsoin sitä tänään, eikä mulla ole hajuakaan, miten se pitäisi tehdä. Niin hyvällä mallilla se kurssi siis! :D Meneeköhän edes läpi... Epäilen. Mutta mutta, ei stressata sitä :)

Nyt siis olen ollut täällä jo melkein puolitoista kuukautta! Jännää! Ja huomenna on tasan 60 päivää ja enää alle kaksi kuukautta joululomaan ja siihen, että Tomi tulee tänne mua moikkaamaan pariksi viikoksi! :) En malta odottaa! Isosiskoni, Jossu sanoi, että mun pitäisi tehdä joulukalenteri ja availla luukkuja jo nyt, niin aikakin menisi nopeammin :)

Noin kuukauden päästä täällä Madridissa olisi yhden lempibändeistäni, Porcupine Treen, keikka. 22. marraskuuta tarkalleen ottaen. Haluaisin ehdottomasti nähdä kyseisen bändin ja nyt yritänkin pakottaa jotakuta lähtemään mun kanssa kyseiselle keikalle. Jos joku tän blogin lukija on innostunut lähtemään, niin ilmottautuu mulle! ;)

Huomenna taas kouluun, plääh, kakoille tunneille. Onneksi koulupäivä kestää vain kaksi tuntia. Mutta nyt nukkumaan. Fiilistelen vielä hetken tulevaa konserttia ja kuuntelen Porcupine Treetä Spotifysta, niin kuin olen koko illan tehnyt ;)

tiistai 6. lokakuuta 2009

Pieniä kivoja juttuja

Täytyy kyllä myöntää, että alan pikkuhiljaa nauttimaan tästä Espanjan ihanasta säästä. Kesä ei tunnu loppuvan millään, joka päivä on päivisin hellelukemat ja vielä myöhään illallakin parisenkymmentä astetta. Luksusta :) Kun tänne saavuin syyskuussa, niin ei edes sää pystynyt mua piristämään. Mutta nyt kyllä tuntuu kivalta, kun vielä kuuden aikaan illalla on valoisaa ja niin lämmintä, ettei viitsi mennä lenkille :)

Säiden puolesta joutuu hetken vielä odottamaan, että pääsen käyttämään eilen ostamaani ihanaa nahkatakkia. Voitteko kuvitella, ostin nahkatakin! En olisi vielä pari vuotta sitten voinut kuvitella käyttäväni nahkatakkia muualla kuin jossain huonon maun bileissä! :D Mutta nyt löytyi niin hieno ja halpakin vielä :)

Toinen asia, mistä nautin päivä päivältä enemmän, on espanjalainen ruoka. Suomessa en voi kuvitellakaan syöväni makkaraa, mutta täällä yksi lempiherkuistani on chorizo-makkara. Ihan älyttömän hyvää!! Se näyttää tosi epäilyttävältä, punaiselta ja veriseltä, mutta maistuu taivaalliselta! En olisi ikinä uskonut, että alan syödä makkaraa!!! Mutta täällä aina kun menen tapasbaariin, niin toivon, että saisin tapaksena juuri crorizoa :) Tänään supermarketissa kävin hipelöimässä ja haistelemassa chorizo-hyllyllä, hihhii :)

Tänään opetin myös muutamalle luokkakaverille vähän suomea. Se oli hauskaa! :) Ihan perusjuttuja: moi, kyllä, ei, poika, tyttö, mitä kuuluu, yms. Kerran pari espanjalaista kaveriani saivat hirveän naurukohtauksen, kun sanoin että chico guapo on suomeksi komea poika. Kuulostaa kuulemma joltain rivolta espanjalaisten suussa! :D

Taas tuli mieleen yksi kiva juttu täällä. Radion kuunteleminen. Yhtä kanavaa vain täällä kuuntelen, nimeltään Cuarenta. Hyvää musiikkia, jee! :) Sitä muuten voi kuunnella netissäkin. Suosittelen :) "Los cuarentas principaaaleeeees!" :D

Perjantaina lähden käymään Valenciassa suomalaisen Tommin, unkarilaisen Annamarían ja turkkilaisen Baranin kanssa. Lennot maksoi mulle noin 22 euroa edestakaisin. Ryanairilla siis lennetään. Huippuhalpaa! Pari yötä siellä yövytään sitten jossakin neljän hengen hostellihuoneessa, joka maksaa kai alle 20 euroa per henkilö, per yö. Halpaa sekin. Voi että, olisikohan siellä viikonloppuna niin lämmintä, että vois mennä mereen uimaan! :) Näyttäis olevan, katsoin äsken. Melkein kolmekymmentä pitäis mittarin näyttää ja aurngon paistaa. Ihanaa!!! :) Bikinit siis mukaan!

Huomaako kukaan, alan pikkuhiljaa muuttumaan taas omaksi iloiseksi ja aurinkoiseksi itsekseni. Muutaman viikon masentelu olikin mulle TODELLA epätavallista. En ole ollut lainkaan oma itseni. Poikaystäväkin alkoi jo ihmetellä, kun päivästä toiseen olen ollut niin maassa. Mutta tuntuu, että kyllä tämä täällä olo tästä alkaa pikkuhiljaa muotoutumaan. On vaan aika rankkaa, kun pitää kaikki verkostot rakentaa ihan pohjilta ja kielenkin kanssa on ollut ongelmia.

Kaikki varmaan tietävät, mitä kulttuurishokki tarkoittaa. Sen ensimmäinen vaihe on nimeltään ns. turistivaihe. Kaikki tuntuu ihanalta ja uudelta. Haluaa käydä läpi kaupungin kaikki nähtävyydet ja on ihan innoissaan uudesta kulttuurista. Kulttuurishokin toinen vaihe puolestaan kuvataan sellaiseksi, että uudessa kulttuurissa kaikki alkaa ärsyttää ja haluaisi kotiin tuttuun ja turvalliseen ympäristöön.

Minulle nämä vaiheet ovat menneet kyllä aivan toisinpäin. Alusta alkaen kaikki on tuntunut ihan kamalalta ja olen vain halunnut takaisin kotiin poikaystävän kainaloon ja tuttuihin ympyröihin. Minua ei todellakaan ole kiinnostanut käydä katselemassa mitään nähätvyyksiä, vaan olen mieluummin istunut koneen ääressä ja jutellut skypessä, mesessä, irkissä tai facebookissa kavereille ja poikaystävälle. Kaikki on tuntunut vaikealta ja vieraalta, enkä millään ole meinannut löytää omaa paikkaani uudessa maassa ja vieraassa kulttuurissa. Olen halunnut oppia kaiken heti ja turhautunut, kun en olekaan osannut heti. Olen miettinyt, että olenko ihan sekaisin ja tosiaan joku masentunut suomalainen, kun tuntui, että kaikki täällä olevat vaihtarit niin hehkuttavat, kuinka Erasmus-elämä on niin ihanaa.

En olisi ikinä voinut kuvitella, että kokisin kulttuurishokin näin voimakkaana, kuin olen sen kokenut. Kukaan ei todellakaan osannut varoittaa, miten vaikeaa sopeutuminen voi olla. Kuvittelin, että sopeutuisi heti ja todella helposti ja että kaikki tuntuisi kivalta ensimmäisestä päivästä lähtien.

Mutta ei kannata olla huolissaan, en vaivu synkkyyteen, vaan nousen ylös pohjalta. Ehkä kulttuurishokin vaiheet tosiaan menivät väärin päin mun kohdalla. Vasta nyt, kun olen jo vähän oppinut paikallista elämänmenoa, haluan myös tietää, tuntea ja kokea lisää. Vaikka jotkut asiat tuntuvat yhä edelleen todella vaikeilta, luulen, että ne eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä.

Taas tuli nukkumaanmenoaika, joten pää tyynyyn. Buenas noches! :)